Elämäni timantit

Meillä oli eilen ensimmäinen lääkärineuvola ja odotettiin sitä tosi paljon, koska Alician ajoilta muistan että ne oli aina aivan ihania kokemuksia ja kavereiden kanssa jutellessa, he myös kehuivat hirveästi ja olivat saaneet tietää jo sukupuolta ym. Mutta meillä jäi kyllä niin paska maku suuhun tästä kerrasta, tuntui että asiat tehtiin vaan liukuhihnalta ja kunhan nopeasti päästiin vaan eroon, en sitten tiedä oliko lääkärillä huono päivä, vai mistä johtui.  Lääkäri kysyi minulta ehkä kaksi asiaa ja sitten ruvettiinkin jo ultraamaan, ultratessakin  lääkäri ei paljon puhunut ja kertonut. Kysyin sitten lääkäriltä että voisko sukupuoli jo näkyä, niin hän ei edes yrittänyt sitä katsoa ja tuumasi vain että rakenneultrassa sitten (tiedän ei ole kummankaan ultran tarkoitus).  Yritin sitten lääkärille kertoa että haluaisin että vauvan kasvua tarkkailtaisiin tässä raskaudessa vähä enemmän, koska Alicia syntyi niin iso kokoisena ja ponnistuaika kesti kaksi ja puoli tuntia. Tähänkin ...

Niin se vaan olis, että elokuun loppupuolella alkaisi tämän naisen toinen äitiysloma. Meidän toinen pieni siis ilmoitti tulostaan helmikuun alussa ja ensimmäisessä ultrassa käytiin viime perjantaina ja sielähän se meidän pieni rakkaus köllötti niin tyytyväisenä ja kaikki oli hyvi.   Tästä se kaikki sitten taas alkais, kovasti ollaan jo mietitty vauvalle nimeä ja mietitty mitä kaikkea meidän pitääkään pienelle hommata.  Tuleva isosisko höpöttelee joka päivä vauvasta ja neiti onkin jo kerännyt kaikkia aarteita vauvalle, myös unikaveri on jo valittuna. Jannelle oonkin sanonut että saa nähdä kenelle tää odotus aika käy pisimmäksi.  Toukokuun loppupuolella meillä olisi rakennetulta ja sielä jos sitten saatais vauvan sukupuoli tietoon, niin saataisiin ruveta jo hommaamaan pienelle kaikkea. Alustavasti ollaan jo puhuttu, että rakenneultran jälkeen lähdetään Tampereelle shoppailemaan vauvalle kaikkea tarvittavaa, Alician jäljiltä kun meni aika paljon tavaraa myyntiin. Toki netist...

Me tosiaan päästiin muuttamaan viikkoa aikasemmin mitä oli suunniteltu ja ollaan siis nyt jo reilu viikko majailtu täälä uudessa osoitteessa. Mutta meillä on edelleen alakerran makkarissa muuttolaatikoita ja vanhassa asunnossa vielä jonkin verran tavaraa.  Vaikka tämä muuttaminen onkin ollut aivan yli ihanaa ja on ollut ihana laittaa tätä uutta kotia, mutta on tämä ollut samaan aikaan myös tosi raskasta. Molemmat ovat väsyneitä, vielä kun tavaroiden paikoilleen laittamisen välissä joutuu käymään töissä. Mun päivät onkin aika paljon ryhmittynyt viimeiset viikon näin: aamulla muuttolaatikoiden purkua+ siivousta, illaksi töihin, töiden jälkeen takaisin muuttolaatikoiden kimppuun ja Alician nukkumaan laittamiseen. Ensi viikolla aloitankin uudet työt mikä on vähä enemmän aamupainotteista, mutta se sopii tähän elämäntilanteeseen paremmin kuin hyvin. Äiti soitteli mulle jo maanantaina ja kysyi että joko meillä on katto maalit hommattuna, voin kertoa että ei ole, eikä myöskään ole aloit...

Tähän väliin olis ehkä hyvä kertoa jotain tästä meidän pienestä perheestä. Me ollaan siis ihan normaali kolme henkinen perhe pienestä kylästä Etelä-Pohjanmaalta, joilla on ihan normaaleja haaveita ja tavotteita.  siis ihan normaali kolme henkinen perhe pienestä kylästä Etelä-Pohjanmaalta, joilla on ihan normaaleja haaveita ja tavotteita.  Olen itse 25 vuotias, Janne on 32 vuotias ja Alicia täyttää marraskuussa 4 vuotta. Alicia on päiväkodissa päivät ja minä ja Janne käymme töissä. Janne työskentelee kaupassa esimiehenä/ostajana ja hän on osakkaansa eräässä yökerhossa, jossa toimii samalla järjestyksenvalvojana. Minä itse taas olen töissä golf kentällä ja myös tässä samaisessa yökerhossa baarimikkona/järjestyksenvalvojana. Meillä on myös yhteinen "harrastus" kuulutaan nimitäin molemmat VPK:hon, joten meidän elämä pyörii myös todella paljon palokunnan ympärillä. Alicia onkin ilmoittaunut että hänestä tulee isona palomies ja voin kertoa että äiti ja isä on tästä suunn...

Meidän tulevan kodin edelliset omistajat on ollu reissussa muutaman päivän ja ne laittoikin meille viestiä että käytäis keräämässä sieltä marjoja ja omenoita jos halutaa. Mehän tietenkin käytettiin tilaisuus hyväksi ja käytiin joka ilta vähä fiilistilemessä ja kattelemassa paikkoja. Viinimarjoja tuli kerättyä puskista samalla melkein sangollinen ja Janne ja Alicia söi varmaan toisen puolen suihinsa. En tiedä oliko se kyllä sittenkään niin hyvä idea, käydä sielä pyörimässä, koska nyt aika ennen kun päästään muuttamaan, tuntuu kaks kertaa pidemmältä. Joka ilta puhutaan siitä että voitaisko jo oikeasti mennä meidän uuteen kotiin, Alicia myös kyselee koko ajan että kuinka monta yötä on vielä jäljellä. Ohan se niin täydellisen ihana paikka, paikka mikä on tuntunut alusta asti oikeasti kodilta.  Tuo paikka ja talo on sellainen mistä oon alusta asti jannelle puhunut, että sinne kun joskus pääsisi muuttamaan ja nyt se tulee lähiviikkoina olemaan todellista.  Se tunne kun näkee my...

Vihdoin me saatiin se! Nimittäin meidän perheen uusi iso koti! Ollaan neljä vuotta asuttu pienessä rivitalo asunnossa ja se on auttamatta jäänyt meidän kolme henkiselle perheelle ihan liian pieneksi. Ihan ilman ongelmia ei asiat sujunut, puolitoista kuukautta säädettiin pankkien kanssa että saatiin asiat kuntoon ja vihdoin viime viikon torstaina käytiin kauppapaperit allekirjoittamassa. Tän kuun lopussa viimeistään päästään muuttamaan ja nää päivät tuntuu ihan älyttömän pitkiltä. Pakkaamista ollaan jo aloitettu ja terassin kalusteita ollaan jo viety uudelle talolle säilöön, onhan se vähä outo fiilis, eikä sitä oikein vielä meinaa edes todeksi uskoa että se on oikeasti meidän uusi koti. Se on niin iso, kaunis ja niin täydellinen. Voi ollakin että blogi täyttyy aika paljon remontoinnista ja uuden kodin sisustamisesta.  Meidän uusi niin ihanan koti Talossa on yhteensä 232neliötä, se on kahdessa kerroksessa ja hehtaarin tontilla, eli mahdollisuuksia on vaikka ja mihin. Suunn...